keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Tammikuu 2016

Tammikuu oli varsin talvinen kuukausi, lunta, pakkasta ja aurinkoakin välillä nähtiin.
Tietenkin hän oli oikeassa. Ei aurinko voi niin vain muitta mutkitta nousta taivaalle. Mutta se, että toinen on oikeassa, ei estä toista pettymästä. Näin synkkä en ole ollut pitkiin, pitkiin aikoihin. Tietenkin suuren juhlan jälkeentuntuu aina jollakin tavoin surulliselta - mutta tämä on jo jotakin muuta. Tuntuu surulliselta kun metsä on äänetön ja auringonpaiste harmaa.
- Nuuskamuikkunen 

11 kommenttia:

  1. Kauniita kuvia ja niin ihana tuo Nuuskamuikkusen lausahdus! Ihanaa helmikuuta!

    VastaaPoista
  2. Viileän talvisia tammikuun tunnelmia. Toivotan tässä samlla sinut lämpimästi tervetulleeksi blogini lukijoiden joukkoon :)

    VastaaPoista
  3. Kyllä nuo valon häivähdykset ovat lupaus keväästä, kasvusta ja valoisista päivistä. Siihen uskoi Muikkunenkin.

    VastaaPoista
  4. Nuuskamuikkusella on hyviä juttuja :D

    VastaaPoista
  5. Viileää ja keväistä. Kaunista suomalaista sydäntalven maisemakuvaa

    VastaaPoista
  6. Voi Nuuskamuikkunen miten samalta on tuntunutkaan. <3 Kuvat ovat upeita ja talvi kaunis, mutta valon kaipuu vetää mielen matalaksi.

    Mukavaa sunnuntaita Kata Maria <3

    VastaaPoista
  7. Sinun tammikuusi on ollut todella talvinen ja pimeähkö huolimatta satunnaisista auringon pilkahduksista. Kauniin talvinen kollaasisi kuitenkin on.

    T. Täysin arkista

    VastaaPoista
  8. Äkkiä se keli muuttuikin sitte Helmikuussa. Tänään näkyy jo nurmikkoa... No ei minua haittaa. Tykkään jos tiet on sulat niin voin juosta :)

    VastaaPoista

Kiitos, kun jätit kommentin käynnistäsi! <3