Tämän viikon MakroTex haasteessa, aiheena iloinen. J
Meinasi aluksi tuottaa kovinkin pään vaivaa tämä aihe, ku ensimmäisenähän tulee mieleen iloinen ihminen.
Mutta enhän ole tänne ihmisiä kuvaillut ja enkä kuvannut nytkään!
Mutta enhän ole tänne ihmisiä kuvaillut ja enkä kuvannut nytkään!
Mutta eihän Minniä ja Mikkiä iloisempia hiiriä voi ollakaan!
Itse oon Minni ja Mikki fani, jota onkin kotiin kertynyt taulun, tyynynliinojen ja rasioiden muodossa.
Mutta nämä lapsuuden ajan Pez-karkkiautomaatit meille oli äiti ostanut joululahjoiksi.
(Jotka tosin saatiin vasta hetki sitten, liekkö äitiä dementtia vaivaavan!?!
JOKA EI KYLLÄKÄÄ OLE ILOINEN ASIA!
Onneks ei kuitenkaa kyse tuosta varsinaisesti dementtiasta, vaan ihan normaalista muistattomuudesta :D)
Pakkohan tuo oli aukaista ja maistella näitä PEZ-karkkeja, jotka ovat lapsuudesta tuttuja.
Siinä sitten aukaiskelin karkkipötkää ja yritin tunkea niitä masiinaan nauraen miehelleni, että oliko se lapsena mukamas näin hankalaa!?!
Ilmeisesti ei, nyt vain ei ollut lapsen taitoa tässä asiassa.
Ilmeisesti ei, nyt vain ei ollut lapsen taitoa tässä asiassa.
Maku oli sellainen, että ei näitä kyllä maun takia syö.
Jauhoinen ja mauton.
...PEZ-historiaa lyhykäisyydessään...
...PEZ-historiaa lyhykäisyydessään...
PEZ on alunperin itävaltalainen karkkimerkki, jonka nimi muodostuu sanasta Pfefferminz (saks.), piparminttu. PEZ:ien osalta historia alkoi vuonna 1927, jolloin Haas-yhtiön Eduard Haas III kehitti Wienissä piparmintun makuisen karkin, joka oli tarkoitettu raikastamaan suuta ja vielä erityisesti tupakoitsijoilla.
Herra Haas ei kuulematiedon mukaan pitänyt tupakoitsijoista ja hänen kerrotaankin sanoneen "PEZeily on sallittua, tupakointi EI".
PEZ:in klassinen logokin muodostuu näistä yksittäisistä karkeista.
Alkuperäisen piparminttumaun lisäksi on vuosien saatossa nähty myös monia muita makuja, joista osa on muodostunut kestosuosikeiksi ja osaa on saatu maistaa vain hetkellisesti. Makuja ovat esimerkiksi sitruuna, appelsiini, kirsikka ja salmiakki.
Myöhemmin on maistettu myös kolaa ja suklaata. Uusimpina makuina on esitelty mansikka-vanilja sekä vadelma-sitruuna. Makuja on myös monia muita kuin edellä mainitut.
Karkkeja myydään karkkiannostelijoiden mukana sekä erillisinä täyttöpakkauksina. Yhdessä annostelijaan menevässä karkkipötkössä on 12 PEZ-karkkia, pastillia.
Karkin kehittämisestä kului reilut 20 vuotta ennen kuin vuonna 1948 Oscar Uxa kehitti karkeille oman annostelijan (dispenser, engl.). Karkkiannostelija tuli tuotantoon, hieman lähteestä riippuen, joko 1949 tai 1950. Samaa tupakointiin tai pikemminkin tupakoinnin vastustamiseen liittyvää mielikuvaa seuraten olivat nämä ensimmäiset karkkiannostelijat sytkärin muotoisia.
Varsinainen läpimurto kuitenkin odotti vielä itseään ja tähän vaadittiin vuonna 1952 alkanut PEZin Amerikan markkinoiden valloitus ja Suomeen PEZ:it on saapuivat tietojen mukaan aivan 1960-luvun alussa.
Tänä päivänä nämä annostelijat ovat keräilykohde ja keräilijöilläkin on oma foorumi.
Enpä taida näitä alkaa kerämään.
Itse kyllä luulinkin ettei näitä enää ole olemassakaan.
Onkos PEZit tuttuja sulle lapsuudesta, entäs ootko törmännyt niihin näinä päivinä?
^^Muiden iloja voi käydä kurkkiis tuolla^^

