Suomi 100 - Arabia

Arabia juhlistaa Suomen 100-vuotis juhlavuotta tuomalla jokaiselta vuosikymmeneltä mukin markkinoille.

Arabia on yksi Suomen vanhempia tuotemerkkejä ja on ollut meidän suomalaisten arjessa, että juhlassa jo yli 100 vuotta.

Miksi juuri nämä kuviot mukeissa?

Arabia teki itse tutkimustyötä ja yleisöäänestyksen tuloksena yhdeksän rakastettua historiankuviota piirrettiin uudelleen ja näin syntyi nämä mukit.

Kymmenes muki on uutta kuviota, mutta jatkaa Arabian koristeperinettä hienostuneella tyylillä.

Mukit ovat saatavilla vuoden 2017 ajan ja ne on varustettu juhlavuoden pohjaleimalla: Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017. 

Mukin vetoisuus on 0,3 l.

Juhlavuodenmukit kertovat tarinansa kunkin vuosikymmenen tyylistä.

Isak

1914

1900-luvun alussa Arabia valmisti monia jugendvaikutteisia, pelkistettyjä ja sulavalinjaisia reunaornamentteja. Myös suomalainen kasvisto pääsi tuolloin aiheiksi kuparipainokuvilla toteutettuihin koristeisiin. Yksi niistä oli Isak.

She-Fo

G.L. Jäderholm-Snellman, 1926

Greta-Lisa Jäderholm-Snellman (1894–1973) toimi Arabian keramiikkataiteilijana 1921–1937. Hänen sanotaan olleen Arabian koristemaalauksen luoja. Jäderholm-Snellman toi Arabian astioihin 1920-luvun klassismin ja art deco -henkiset, hillityt ja geometriset koristeet.

Myrna

Olga Osol, 1937

Myrnan äiti on taiteilija Olga Osol (1905–1994). Hän nimesi astiastonsa amerikka-laisen näyttelijän, 1930-luvun supertähden Myrna Loyn mukaan. Runsas ja aito kultaus alkuperäisen kupin ja lautasen reunassa sekä filmitähden nimi toivat ripauksen ylellisyyttä Arabian astiasarjaan.

Suomen Kukka

1941

Vuoden 1941 koristeuutuutta esiteltiin sanoin “Suomen Kukan koruton kauneus tuo mieleemme oman maamme ja sen, mistä tunnetaan Pohjolan kansa”. Suomen Kukka koristi vuosina 1941–1956 ja 1966–1968 ruoka- sekä kahvi- ja teeastiastoa.

Hattara

Raija Uosikkinen, 1954

Arabian koristelijana aloittaessaan Raija Uosikkinen (1923–2004) suunnitteli koristeita Kaj Franckin uudelle astiastolle 1950-luvun alkuvuosina. Hattara oli yksi tunnetuimmista ja se myös palkittiin kultamitalilla Yhdysvalloissa 1961.

Pastoraali

Esteri Tomula, 1965

Arabian pitkäaikaisen ja tuotteliaan koris-tesuunnittelijan, Esteri Tomulan (1920–1998), käsialan yksityiskohtainen runsaus tulee hyvin esille 1960-luvun lopun Pastoraali-sarjassa. Siinä näkyy ihmishahmoja kasvimaailman seassa.

Esteri

Esteri Tomula, 1973

Arabian kauniimman arjen suunnittelussa 1960–1970-luvuilla oli mukana monia Esteri Tomulan (1920–1998) rakastettuja koristeita. Tomula suunnitteli oman koristeen Arabian tehtaan 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kuppia ja lautasta peittävä kukkaornamentti sinisenä sekä ruskeana sai nimekseen Esteri.

Timbua

Howard Smith, 1987

Amerikkalainen kuvataiteilija ja muotoilija Howard Smith (1928–) muutti Suomeen 1962 ja toimi Arabiassa vierailevana taiteilijana useita vuosia. Smithin taiteen tyypillisiä piirteitä ovat kirkkaat värit ja selkeät muodot, erityisesti mustan ja valkoisen yhdistelmät.

Bebop

Heikki Orvola, 1992

Heikki Orvola (1943–) on toiminut Arabian taideosastolla vuodesta 1987. Kultakoristeinen, luksuksena pidetty Bebop syntyi 1992. Bebop oli kahvi- ja teeastiasto, jonka koriste lähti jazz-musiikista, repivä-tyylisestä bebopista.

Huvila

Heini Riitahuhta, 2017

Heini Riitahuhta (1975–) tuli mukaan Arabian Taideosastoyhdistykseen 2003. Huvila on kukka-aihe Riitahuhdalle omi-naisella piirrostyylillä. Se on fiini ja hienostunut koriste, joka heijastaa 1920-lukulaista henkeä kuten Huvilaan kuuluu. Käsivarapiirto modernisoi tunnelman juhlavuoteen 2017.

Iittalan verkkokaupasta saa näitä mukia 5 keräilypakkauksissa.

Niitä saa siis täältä!

Itseäni kiehtois kovasti ostaa tuo keräilypakkaus, tuo ihanan rasian takia!

Mutta ehkä hankin vain ne omat lempparit, jotka on Pastoraali ja Esteri, ne sopivatkin kivasti myös yhteenkin. :)

Aijotko hankkia näitä juhlavuosimukeja ja jos niitä mitä?